Kuorimon kuituhävikin vähentäminen  1/3

Tukit kuoritaan paperi- ja sellutehtailla  suurissa, jatkuvatoimisissa kuorintarummuissa. Rummut ovat robusteja laitteita, joiden toiminta edellyttää operaattoreilta jatkuvaa valvontaa ja työtä  prosessihäiriöiden poistamiseksi. Operaattorit säätävät kuorinnan määrää silmämääräisten havaintojensa ja jatkoprosessista saamansa palautteen perusteella muuttamalla tukkien keskimääräistä kuorinta-aikaa.  Alikuorinta huonontaa massan laatua. Ylikuorinta puolestaan aiheuttaa kuituhävikkiä.  Tavoiteltava jäännöskuoren määrä massassa on havupuulla 0,4  %. Koivulla määrä on pienempi, 0,1 % koska koivukuori huonontaa massan laatua enemmän. Käytännössä tukkeja koko ajan ylikuoritaan, koska operaattorit saavat välitöntä palautetta vain liiallisesta jäännöskuoresta. 

Kuorimoiden kuituhävikit ovat tyypillisesti luokkaa 2 - 4 % .  Pääosa hävikistä aiheutuu  ylikuorinnasta.  Luku saattaa vaikuttaa pieneltä.  Sen taloudellinen merkitys on kuitenkin suuri, koska noin puolet sellun ja paperin valmistuksen kokonaiskustannuksista syntyy kuituraaka-aineen hankinnasta.

Ylikuorinnan vähentämisen ja koko kuorintaprosessin kehittämisen tarve on jo pitkään ollut yleisesti tiedossa.  Merkittävämpää prosessi- tai laiteteknistä kehitystä ei ole kuitenkaan tapahtunut miesmuistiin. Tärkein kehittämisen jarru on ollut kuorintatuloksen luotettavan ja  jatkuvan  mittausmenetelmän puuttuminen.  Digitaalisten menetelmien yleinen kehittyminen, erikoisesti digitaalinen kuva-analyysi yhdistettynä koneoppimiseen,  antaa tänä päivänä uudet eväät ongelman ratkaisemiseksi.  Indmeas on parhaillaan asiakkaan kanssa  yhteistyössä kehittämässä tältä pohjalta ratkaisua jäännöskuoren jatkuvaan mittaamiseen . 

Tämä blogi on ensimmäinen kolmen blogin sarjassa. Seuraava blogi (julkaisupäivä 12.3.2019) kuvaa jäännöskuoren  mittausmenettelyä ja sillä kenttäsovelluksessa saatuja kokemuksia ja  tuloksia. Sarjan kolmas blogi ( julkaisupäivä 25.4.2019) käsittelee jäännöskuorimittauksen sisällyttämistä kuorimon säätöjärjestelmään ja kuorintaprosessin tämän jälkeistä kehityspotentiaalia.