Kuorentunnistukseen käytetään kuorimon jälkeiseltä tukkikuljettimelta otettuja kuvia. Ehjien tukkien lisäksi kuvissa voi olla rikkoutuneita tukkeja ja kiviä. Kuvat 1 a ja b kuvaavat analyysiohjelman toimintatapaa. Kuva 1 a esittää alkuperäistä kuvaa ja kuva 1 b analyysitulosta, missä ohjelma on maalannut vihreällä puhtaan pinnan ja ruskealla kuoren peittämän pinnan.

 

Kuorentunnistus

Kuva 1 a. Alkuperäinen kuva  Kuva 1 b. Kuva-analyysitulos

 

Ohjelma käyttää tunnistamiskriteereinä pinnan  väriä,  värin tasaisuutta ja pinnan hienotekstuuria.  Maalattujen pintojen pinta-alaosuuksista ohjelma laskee jäännöskuoren osuuden  kuvan tukkimateriaalissa.

Kuvankäsittelyohjelma opettelee tekemään kuoren tunnistuksen  samalla tavalla kuin kuorimon operaattori. Tätä varten operaattorit käyvät läpi satoja ohjelman kuorentunnistuskuvia. Hyväksyttyjä kuvia, ts. niitä, joissa operaattori tunnisti kuoritun ja kuorellisen pinnan samalla tavoin,  käytetään ohjelman opettamiseen. Kuvankäsittelyohjelma säätää tunnistuskriteereitään  oppimateriaalin avulla ja opettelee siten jäljittelemään operaattoria. Osa tarkistetusta kuvamateriaalista säästetään testiin, jolla määritetään kuvankäsittelyohjelman saavuttama osaamistaso. Täydellistä yhteensopivuutta ei koskaan saavuteta, koska kuvissa on aina mukana tuntemattomia muuttujia, joihin operaattori ja ohjelma reagoivat eri tavoin. Lisäksi yhteensopimattomuutta syntyy siitä, että operaattorien arviot eivät ole absoluuttisia.

Kolmen iteraatiokierroksen jälkeen kuvantunnistusohjelma oppi määrittämään jäännöskuoriosuuden hyväksytysti reilusti yli 90 -prosenttisesti . Tämä katsottiin täysin riittäväksi osaamistasoksi. Seuraavana vaiheena  on kuukauden mittainen kenttätesti, jossa kuorimoa ajetaan operaattorisäädöllä kuvantunnistuksen toimiessa operaattorin tukena.  Testivaiheella  varmistetaan kuvankäsittelyn toiminta ennen sen ottamista mukaan kuorintaprosessin säätöön.

 

Tämä blogi on toinen kolmen blogin sarjassa. Ensimmäinen blogi (julkaisupäivä 11.22019) kuvasi tukkien kuorinnan yleistilanteen.  Sarjan kolmas blogi ( julkaisupäivä 25.4.2019) käsittelee jäännöskuorimittauksen tuomaa muutosta  kuorimon ohjauksessa, sen tuomaa kuitusäästöä sekä kuorintaprosessin jatkokehittämisen näkymiä.