Värme- och Kraft -yhdistyksen vuotuinen seminaari –”Panndagar” pidettiin Boråsin uudessa kongressisalissa 9.-10.4. perinteiseen tyyliin.  Esillä oli uusimmat teknologiat lämmöntuotannossa, poliittiset välineet, kriittisten toimintojen suojelu, muuttuneet energiajärjestelmät sekä Boråsin ja Västeråsin uusien tuotantolaitosten raportointimallit. Seminaariin osallistui ennätysmäärä ammattilaisia erilaisin taustoin sekä tehtaiden, että toimittajien puolelta. Tämä tarjosi edellytykset mielenkiintoisille esityksille ja keskusteluille.

Seuraavassa esitän seminaarissa esillä olleita keskeisiä kysymyksiä ja ajatuksiani näistä:

 

Mikä tulee olemaan tulevaisuuden polttoaine lämpövoimatuotannossa ja miten se tulee vaikuttamaan laitoksiin?

 

RT-polttoaineen heikentyvä saatavuus ja korkeat kustannukset ovat johtaneet siihen, että uusia polttoainevaihtoehtoja ja –sekoituksia etsitään ja kokeillaan. Tämä asettaa entistä enemmän vaatimuksia polttoaineen laadunvalvonnalle päivittäisessä toiminnassa. Ennen kaikkea pitää uudella tavalla kyetä tulkitsemaan tuloksia ja ennakoimaan polttoaineperäiset vaikutukset laitoksen komponentteihin. Kattiloihin syötetyt fraktiot voivat näet aiheuttaa myöhempiä korroosio-, pinnoitus- ja käytettävyysongelmia. Erikoisimmat polttoainetyypit haastavat myös laitoksen ohjausjärjestelmät ja vaikeuttavat prosessin optimointia. Tätä voidaan hallita kehittyneen tietotekniikan avulla ilman kohtuuttomia investointeja. Tärkeää on, että mittaat oikein, oikeasta paikasta ja varmistat, että tiedon laatu on korkealla tasolla. Nykypäivän edistyksellinen optimointi- ja tehokkuusteknologia täyttää kyllä tämän haasteen, mutta on tärkeää aloittaa työnteko hyvissä ajoin ennen radikaalien polttoainemuutosten tekemistä. Esimerkiksi oppivat algoritmit tarjoavat työkaluja monimutkaistenkin voimalaitosten hallintaan jatkuvasti muuttuvassa polttoainekentässä.

 

Miten varmistaa polttoaineen oikean laskutuksen ja riittävän polttoaineen laadun?

 

Näytteenotto- ja analyysimenetelmät ovat parantuneet viime vuosina, mutta kuitenkin on tavallista, että tuotannossa laskutetun ja tarkasti mitatun polttoaine-energian ero on 5-10 %-yksikköä. On myös edelleen vaikeata kytkeä polttoaineen ominaisuuksia tiettyyn toimittajaan. Seminaarissa esitettiin erilaisia tekniikoita haasteen ratkaisemiseksi, mutta erityisesti alle 50 MW laitokselle ei kustannuksiltaan järkevää vaihtoehtoa ole helppo löytää. Kysymys herää: onko niin, ettei ole mahdollista saada polttoainetietoa pienemmillä investointikustannuksilla? -Kyllä on, esimerkiksi viime aikoina voimakkaasti kehittynyt kuvatunnistus on jo osoittanut, että lämpöarvoa ja polttoaineen kosteutta on mahdollista kustannustehokkaasti seurata riittävällä tarkkuudella. Kuvantunnistuksella voidaan sekoituksesta tunnistaa myös erikoisemmat polttoainejakeet, esim. muovit. Tämä myös mahdollistaa ennustettavuuden kehityksen: miten ostetun polttoaineen ominaisuudet vaikuttavat polttoaineen käsittelyyn syöttöjärjestelmissä ja itse palamisessa? Tällä informaatiolla voidaan estää polttoaineperäisiä ongelmia ajoissa ja näin luoda vakuuttava näkemys riittävän hyvästä polttoaineesta juuri kyseiselle laitokselle.

 

Uudet petimateriaalit BFB ja CFB-kattiloissa

 

Mielenkiintoisena polttoon liittyvänä yksityiskohtana seminaarissa oli esillä uudet petimateriaalit, joiden kerrottiin vähentävän pedin agglomeroitumista, päällysteen muodostumista tulipesässä ja tulistimissa sekä korroosiota kattiloissa. Tämä kuulosti hyvältä, sillä mitään haittoja ei petimateriaalin vaihdosta ole havaittu koituvan. Vaikka petimateriaalit ovat kalliimpia kuin tavalliset petihiekat, investointi kannattaa. Lisäaineen kulutus näet vähenee jopa 90%:lla ja kattilaa voidaan mahdollisesti ajaa suuremmilla teholla, vieläpä vähentyneellä nuohoustarpeella. Tehopula on yksi keskeisimmistä kysymyksistä tällä hetkellä, ja tässä on loistava tapa edistää kehitystä alalla. Mielestäni tämä potentiaali on suuri. Miksei yrittäisi löytää lisää alueita parantaakseen kattilatehoa ja tehokkuutta entisestään? Ehkä vain edellä mainittu polttoaineen laatu ja korkealaatuiset mittaustiedot voivat auttaa vakauttamaan toimintaa ja lisäämään kattilan tehoa? Olen vakuuttunut siitä!

 

Mitä voimme tehdä estääkseen sellaisen tiedon, joka voisi vaarantaa yhteisön kannalta kriittisen toiminnan leviämisen nykypäivän avoimeen ja sosiaaliseen tietoyhteiskuntaan?

 

Yrityksellemme, joka käsittelee suuria määriä teollisuuden mittausdataa etäyhteyksien kautta, tietoturva on tärkeä osa liiketoimintaa ja jatkuvan parannuksen kohteena. On pelottavaakin kuulla, miten laajasti ja moninaisin tavoin lailliset ja laittomat tahot käyttävät keräämään tietoja. Pääosin motivaationa on taloudellisten hyötyjen tai vallan kasvattaminen. Seminaarin aikana opittiin, että ensimmäiset vaiheet, jotka jokaisen olisi toteutettava omassa organisaatiossa, ovat tietoisuuden lisääminen riskeistä, kriittisen tiedon määrittäminen ja tiedon jaon pelisäännöistä sopiminen. Toivon, että yritykset, jotka eivät ole käsitelleet tätä kysymystä organisaatiossaan näin, näiden neuvojen kautta aloittavat työn.

 

Kiitos järjestäjille tämän vuoden ”Kattilapäivistä”! Me Indmeasilla haluamme työskennellä tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, ja tämä oli hyvä tilaisuus luoda arvokeskeisiä keskusteluja miellyttävässä ja ammattitaitoisessa ympäristössä.