.svg){kind=logo}
Tuotannon tehokkuus ja tehdastoimintojen tehostaminen ovat jatkuvasti kaikkien energia- ja prosessiteollisuuden yritysten agendalla. Tehostamisen mahdollistavat osaavat ja motivoituneet työntekijät. Mitkä ovat käytännön keinot, joilla jatkuvan parantamisen malli saadaan vietyä tehokkaasti tuotannon johtamiseen ja päivittäiseen toimintaan?
Käytännössä tehdastoimintojen tehostamiseen on kaksi tapaa:
1) investoinnit uusiin koneisiin ja laitteisiin
2) olemassa olevien tuotantolinjojen tehokkaampi hyödyntäminen.
Ensimmäinen vaatii yleensä merkittäviä pääomainvestointeja ja toteutus- ja takaisinmaksuajat ovat tyypillisesti pitkiä. Jälkimmäistä voidaan tehdä päivittäisen toiminnan ohessa ja investoinnin suuruus on merkittävästi pienempi, ja takaisinmaksuajat ovat parhaimmillaan vain muutaman kuukauden mittaisia. Tero Mäntylä, Fortumin Head of Production, Heating & Cooling Finland, valitsisi vaihtoehdoista jälkimmäisen:
"Viemme tehostamista eteenpäin ensisijaisesti priorisoiduilla hankkeilla, joissa takaisinmaksuajat ovat lyhyitä. Usein lyhyimmät takaisinmaksuajat löytyvät nykyisen kone- ja laitekannan tehokkaammasta hyödyntämisestä."
Tuotantotoiminnan tehokkuuden ja toimintojen tehostamisen voi pelkistää yksinkertaisuudessaan kahteen perusajatukseen: ensin tuotannon suorituskyky nostetaan ”parhaan päivän tasolle” jatkuvan parantamisen kautta, ja tämän jälkeen tätä saavutettua tasoa parannetaan erilaisilla kehitystoimenpiteillä entisestään.
Kokemuksemme mukaan seuraavat neljä varsin yksinkertaista tekijää ovat edellytyksenä jatkuvan parantamisen mallin onnistuneelle läpiviennille.
1. Toiminta on järkiperäistetty ja johtaminen on aktiivista
Tuotantotoimintojen tehostaminen alkaa halutun toimintatavan määrittämisellä, eli miten kussakin käytännön tilanteessa on tarkoitus toimia tuotannossa. Kentällä toimimiseen tarvitaan yhteiset järkeistetyt pelisäännöt ja prosessit. Poikkeustilanteiden tunnistaminen ja korjaavien toimenpiteiden selkeä dokumentointi ja seuranta ovat erityisen tärkeitä toiminnan tehostamisessa. Erittäin keskeistä on myös varmistaa päivittäisellä johtamisella, että toiminta on sovitun mukaista. Ilman aktiivista johtamista prosessit jäävät dokumentaation tasolle ja haluttu toiminta näkyy pelkästään puheissa. Taustalla on oltava toimiva johtamisjärjestelmä, jonka mukaan tieto liikkuu johdolta lattiatasolle sekä toisinpäin.
2. Tuotannon työntekijöillä on tarvittava osaaminen
Teollisuudessa suurten ikäluokkien eläköityessä on vaarana vuosien saatossa kertyneen hiljaisen tiedon häviäminen kokeneiden työtekijöiden mukana. Esimerkiksi tyypillistä on, että kokenut tuotannon työntekijä tietää jo kone äänen perusteella, milloin tietty kunnossapito toimenpide on tehtävä. Tämän arvokkaan osaamispääoman systemaattinen kerääminen ja siirtäminen koko organisaation käyttöön tulisi varmistaa uutta teknologiaa hyödyntäen. Kokeneiden työntekijöiden osaamisen ja kokemuksen siirtämisen lisäksi myös uusien avainosaamisalueiden tunnistaminen ja jatkuva koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Koulutuksessa voidaan perinteisen luokkahuone -koulutuksen lisäksi hyödyntää teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi virtuaalisia oppimisympäristöjä.
3. Työntekijöiden käytössä on tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista informaatiota
Nykyaikaisilla tehtailla ja tuotantolaitoksilla on valtava määrä mittaustietoa käytettävissä. Raa’an mittaustiedon hyödyntäminen on kuitenkin haastavaa (lue lisää). Mittaustieto pitää jalostaa hyödynnettävissä olevaksi informaatioksi, ja lisäksi sen pitää olla saatavilla oikeaan aikaan. Sanonta ”from raw data to actionable insights” kuvaa tarvetta hyvin: isosta määrästä mittaustietoa pitää pystyä jalostamaan oikeanlaista ja oikea-aikaista informaatiota päätöksenteon ja toimenpiteiden tueksi. Tehdasympäristössä suurin osa tarvittavasta mittaustiedosta löytyy jo nykyisistä tuotannonjärjestelmistä.
4. Työ on merkityksellistä ja henkilöstö on motivoitunut
Uuden sukupolven työtekijöille työn merkityksellisyys ja työyhteisön ilmapiiri ovat tärkeitä arvoja (ks. Deloitte Global Millennial Survey). Uuden sukupuolen työtekijät haluavat ymmärtää oman työn merkityksen ja roolin osana laajempaa kokonaisuutta. Esimerkiksi se, miten oma työ vaikuttaa yrityksen asiakkaisiin ja miten asiakkaat kokevat yrityksen tuotteet ja palvelut, on entistä tärkeämpää. Työntekijöitä pitääkin motivoida antamalla heille enemmän vastuuta omasta työstään, mahdollisuus yhdessä kehittää toimintaa sekä pitää heidät tietoisena tuotannon tärkeästä roolista osana laajempaa kokonaisuutta. Myös uusien avainosaamisalueiden tunnistaminen ja henkilöstön jatkuva koulutus on ensiarvoisen tärkeää.
Jatkuvan kehittämisen mallissa piilee houkutteleva panos-tuotto -suhde
"Kokemuksemme mukaan tehtailla ja tuotantolaitoksilla systemaattisen jatkuvan kehittämisen tehostamispotentiaali on tyypillisesti luokkaa 5–20 %."
Puhutaan siis merkittävistä taloudellisista vaikutuksista, jotka ovat saavutettavissa toimintatapojen ja osaamisen kehittämisellä, informaation hyödyntämisellä sekä työtekijöitä motivoimalla ilman isoja kone- ja laiteinvestointeja.
Mitä onnistunut toteutus edellyttää? Onnistuminen edellyttää tuotantojohdon ja työtekijöiden sitoutumista, sekä edellä kuvatun neljän näkökulman huomioimista kyseisen yrityksen olosuhteet ja lähtötilanne huomioiden.
Miten lähteä liikkeelle? Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla tai yhtä aikaa valmiiksi, vaan aluksi tulee tunnistaa lähtötilanne ja priorisoida toimenpiteet. Kun ensimmäiset parannukset on saatu jalkautettua yhdessä työtekijöiden kanssa osaksi arkipäivän toimintoja, voi uusia alueita ja kehityskohteita ottaa työn alle.
Deloitte ja Indmeas parantavat teollisten asiakkaiden tuotantotoimintojen ja valmistusprosessien tehokkuutta. Tavoitteena ja kantavana ajatuksena on selkeät ja tehokkaat johtamismallit ja toimintatavat, motivoitunut ja osaava henkilöstö, jolla on käytössä tarkoituksenmukainen ja luotettava informaatio niin päätöksentekoon kuin päivittäisen toiminnan tueksi.
***
Olethan yhteyksissä, jos kiinnostuit kuulemaan lisää!
IndMeas:
Ville Tiainen
Sales Director, Partner
ville.tiainen@indmeas.com
+358 (0)50 388 1452
---
Deloitte:
Mika Järvensivu
Partner, Industrial Products and Services Lead
mika.jarvensivu@deloitte.fi
+358 (0)40 7725 889
Kari-Pekka Pitkänen
Manufacturing Strategy & Operations Lead
kari-pekka.pitkanen@deloitte.fi
+358 (0)46 9233 045
Asko Kauppinen
HR Transformation Lead
asko.kauppinen@deloitte.fi
+358 (0)50 3474 419
Jouni Alin
Analytics Lead
jouni.alin@deloitte.fi
+358 (0)50 9100 911
